Sain jo uusia töitä ennenkuin saikku edes ehti loppumaan. Aloitin työt viime viikolla. Treenailen nyt hevosia pienemmällä tallilla, missä on muutamia starttareita ja muutamia siitostammoja, olen siellä osa-aikaisena. Sopii mulle hyvin.
Munkki järjesti itselleen vähän lisää ongelmia, kun polki kotona jalkansa uudelleen auki. Ja tietysti nämä haavat sitten tulehtuikin. Niitä on nyt hoidettu kääreillä ja hain penkkukuurinkin, että saatiin paraneminen nopeammin käyntiin. Mutta eipä siis olla ajeltu.
Ruuna on myynnissäkin. Se pääsee raviuraltaan oikeasti eläkkeelle, ja etsii nyt harrastavaa ja rakastavaa uutta kotia. Ikävä tulee, virallisestihan Munkki on mun eka oma heppa.
Huomenna taas hammaslääkäriin. Pari päivää ehti jo mennä suht hyvin, pärjäs ilman jatkuvaa kipulääkkeiden syöntiä, mutta nyt ollaan taas totutussa kaavassa eli nappia naamaan..
Tällasia tällä kertaa, lyhyestä virsi kaunis?
