Digipiirtureita ja hotellihördelliä..

Moi taas :) Hieman uutta tietoa reissusta ja jotain hevoshommistakin..

Lähtö olisi sitten tiistaina aikaisin aamulla. Kuorma-autossa on digipiirturi, ja parin puhelun jälkeen selvisi, että mulla täytyisi kuljettajakortti olla, koska Saksa on tuon suhteen huomattavasti tiukempi maa kuin Suomi. No, sen saaminen kestää n. kaksi viikkoa ja se maksaa 110€. Kivaa. Mutta minkäs voin, en tohdi ottaa riskiä, että joku alkais asiasta Saksassa urputtamaan, kun en kieltäkään osaa. Ilman korttiakin voin ajaa, kunhan olen ko. kortin tilannut ennen lähtöä ja minulla on siitä todistus mukana. Onneksi on auttavia sukulaisia sopivissa ammateissa, kuten poliisina, niin saa helposti asioita tarkistettua virallisilta tahoilta :D Perillä Berliinissä olemme pomon kanssa sitten keskiviikko-torstaiyönä.

Hotellilta tuli viestiä. Huoneita ei olekaan, mailia lähettänyt ihminen oli mokannut. Pyysin selvittämään tilannetta, että voiko ko. hotelli ne huoneet järjestää ekaksi yöksi jotenkin, kun muille öille huoneita olisi. Ei ole vastausta kuulunut. Täytynee soittaa sinne huomenna, jos mailiin ei vastata, ja kysellä suoraan miten toimitaan.

Lauantain ja sunnuntain olen ainakin heti jo töissä, ymmärtääkseni jossain joulumyyjäis-tyyppisessä ratkaisussa. Maanantaina olisi työntekijöiden palaveri iltapäivällä, mutta minä en sinnekään pääse, kun pitää jo olla avaamassa kojua. Toivottavasti olen jo saanut samat asiat kuulla, mitä heille sitten kerrotaan tuossa palaverissa. Koko porukka tulee sitten käymään torilla, että minäkin pääsen heihin tutustumaan, ja toisinpäin :D Vapaapäiviäkin jo pyysin ja näyttää että ne jopa toteutuu, koska olin ajoissa liikkeellä. Tietysti pyysin vaparit sellaisiin aikoihin, kun mulla vieraita olisi. Mihis mä yksin aikaa tarvisin? Ekat torstai- ja perjantaipäivät on auki, en tiedä onko mulle hommia vai ei. Ymmärsin pomon puheista, että toria pääsisi rakentamaan vasta lauantaina, jolloin olen jo siellä myyjäisissä hommissa. No, en ota paineita, eiköhän se sitten selviä viimeistään matkalla.

Rinkan kaivoin kaapista eilen :) Tuossa se nököttää nurkassa ja muistuttaa, että kohta mennään! Ihanaa. Muistin, että siihen pitäis yksi lukko vaihtaa, kun on vähän kärsinyt. Saattaapi haljeta milloin vain, niin en tohdi tuollaisena sitä mukaan ottaa. Ensi viikolla yritän löytää hyvän toppatakin ja (kevyt) vaelluskengät reissuun. Muuta vaatetta en varmaan erityisesti reissua ajatellen hanki. Tai no, pipon, tai sellaisen karvalakin ajattelin kyllä hankkia jos vain löydän sopivan. Ei ole ihan täydellistä lakkia tullut vastaan, muu tietenkään ei kelpaa. Sen pitää sopia rastojen kanssa, ne tulee päähän tässä joskus ennen lähtöä. Niitä onkin jo ikävä ;) Muutenkin asioita pitää vielä hoitaa reissua ajatellen, se kuljettajakortti pitää anoa, apteekissa täytyy käydä jne. Ei mitään ihmeellistä toki, mutta kuitenkin.

Sputnikin kengitys siirtyi kengittäjän puolesta perjantaista maanantaihin, jolloin on myös klinikka-aika. Klinikalla ohjelmassa jalkojen kuvaus, keuhkojen tähystys ja hampaiden raspaus ainakin näin alkuunsa. Jos jotain muuta ilmenee, niin tutkitaan ja hoidetaan tarpeen mukaan. Josko tammalla pääsis kohta ratsastamaankin? Munkin piti olla startissa tänään, mutta sillä oli aamulla jalat turvoksissa. Sarja osoittautukin tulosten perusteella ihan passeliksi, ja nyt harmittaakin, että se joutui jäämään pois. Mutta tällaista se ruunan kanssa monesti on, moni asia takkuaa ja on ongelmia milloin minkäkin asian kanssa. Seuraillaan nyt hetki ja liikutellaan vain kevyesti, ja katsotaan mihinpäin homma muuttuu.

Tällaisia tällä kertaa. Jatkan taas kun saan joitain aihetta. Kuvia tulee sitten joskus kun niitä saan otettua, enempi kuitenkin tekstipainotteista tää on muutenkin. Enimmät kuvat on sitten eripaikassa, tänne tulee vaan piristykseksi muutamia :) Mutta juu, palataan asiaan taas. Moikka.

Hotellijuttuja..

Huhhuh. Hieman jo ehdin säikähtää, mutta onneksi ilmeisesti turhaan.  Nettibuukkaussivustot näytti, että hotelli missä itsekin majoitun, on täynnä. Ja mä kun olin jo ehtinyt lupaamaan vanhemmilleni ja eräälle tuttavapariskunnalle järjestää heille sinne huoneet. No, lähetin hotellille mailia ja huoneet löytyikin heti. Ihanaa :) Netti siellä on aivan järkyttävän kallis, 139€/kk, eli sitä kautta en pysty nettiä käyttään vaikka kuinka oliskin langaton yhteys koko hotellissa.. Tunti vissiin 5€ ja päivä 12€. Mailia kirjoittanut vaan pahoitteli, "tiedän että on kallis" ja suositteli käyttämään jotain lähistön internet-kahvilaa.. Asia ok, koitan etsiä jonku kivan paikan.. Insuliinien kohtaloa murehdin myös, mutta hotellissa on jääkaapilla varustettuja huoneita, kunhan varaa sellaisen etukäteen. Asia ok, varoitin että tulen viikolla 46, mutta että ilmoitan tarkan päivän huomenna, kun en sitä vielä tiedä. Huomenna tosiaan näen pomon, ja svitaan vielä lopuistakin asioista. Kivaa :) Kohta pääsen reissuun, jee jee! Reissulta tämäkin tuntuu vaikka töihin kuinka olenkin menossa. Vaihtelu virkistää :)

Palaan varmaan taas huomenna asiaan, kun olen pomoa nähnyt.

Hevosista sen verran että Munkin kengitin hokkikenkään eilen takaa, edessä on vielä kesäpopot. Starttiin mennään näin. Sarja on hurja, meillä on 60m takapakkia, mutta tämä jäänee muutenkin vuoden viimeiseksi startiksi, niin ei haittaa niin hirvittävästi vaikkei pärjättäisikään. Lyhyestä virsi kaunis.

Moro seuraavaan kertaan :)

Lisäilin juttuja..

Lisäsin sivuja, omat sivut sai Luppa, Aaro, Vallu, Munkki, Sputnik ja muut rakkaat karvakorvat sitten yhteisen sivun. Haamulle ehkä teen joskus oman sivun, mut nyt en jaksanut.

Munkki sai tänään taakse hokkikengät, se on sunnuntaina startissa. Tänään mennään ehkä käymään hiitillä. Pitäkeehän peukkuja vaik ei tätä vielä taidakaan kukaan lukea x)

Työtarjous ja ensimmäiset valmistelut..

Olin kesätöissä ns. elämyspuistossa. Työtehtäviini kuuluivat mm. kioskin pitäminen, aktiviteettien, kuten lasten mönkijäajon, sumopukupainin ja paintball-tarkkuusammunnan ohjaus, sekä saunan ja caravan-alueen siisteyden ylläpito ja pihatyöt. Viihdyin tässä hommassa oikein hyvin. Eräänä päivänä eräs asiakas kysyi kuin ohimennen, mitä teen talvella. "Opiskelen"- vastauksestani harmistuneena hän lähti ulos ja minä ihmetellen menin perässä. Aloimme juttelemaan ja hän tarjosi töitä Saksasta, joulumarkkinoilta. Minä innostuin, mutta en tiennyt voisinko olla koulusta pois. Opiskelujeni jälleen jatkuessa otin rehtoriin yhteyttä, eikä hän nähnyt estettä poissaololleni, joten otin työn vastaan.

Alustavasti työni alkaa 16.11. Tuolloin suuntaamme pomoni kanssa kuorma-autolla kohti Berliiniä. Alussa työ on siis ajoa, sitten joulutorin pystytystä, ja olenkin oletettavasti töissä pitkiä päiviä. Kun puitteet ovat valmiina, myymme glögiä, makkaraa ja olutta työtahdin rauhoittuessa, vain kiihtyäkseen taas joulun alla. Olen lupautunut olemaan töissä joulun yli, alustavasti työni päättyy 27.12. Majoitun työnantajani järjestämässä hotellissa Wilmersdorfissa. Paikka vaikuttaa mukavalta, palvelut ovat lähellä ja metroasema aivan vieressä.

En ole suuremmin tutustunut Berliinin tarjontaan, mutta muutamia historiallisia kohteita on luonnollisesti päästävä näkemään. Myös eläintarhat kuuluvat itselläni vakiokohteisiin. Berliinin opaskirjasen ostin jo kesällä, siihen olen tutustunut vain varoen, etten intoile liikaa. Lähiympäristössä tulen varmasti reissaamaan myös töiden antamissa rajoitteissa, mm. Potsdamista olen kuullut vain hyvää. Myös muutaman ystäväni luo yritän päästä vierailemaan, ja saan toki itsekin vieraita koto-Suomesta. Ihanaa :)

Kun työt loppuvat, loppuvat myös kiinnilyödyt suunnitelmani. Mieli vetää maailmalle, tosin aikaa on sen verran rajoitetusti etten taida Euroopan ulkopuolelle yrittää. Vaihtoehtoina on tällä hetkellä vierailut ystävien luona vähän kauempana, tai jos nämä eivät ole mahdollisia, suuntaan varmaan katsomaan, miltä Alpit näyttävät. Ja sieltä jotenkin kotiin, tuskin lentämällä kuitenkaan. Mutta näitä en ole lyönyt lukkoon, enkä varmaan edes lyö :) Aika näyttää mikä parhaalta tuntuu.

Kotopuolessa olen järjestäny saksanpaimenkoiran pentuni Aaron hoitoon kasvattajan tykö siksi ajaksi, kun olen poissa. Sille Petrin pitkät työpäivät olisivat liian puuduttavia olla yksinään kotona. Tai no, Lupankin kanssa. Sekarotuinen Luppa-koira sen sijaan nauttii yksinolosta kodin rauhassa, joten sille se ei ole ongelma eikä mikään. Hevoset saavat asua nykyisissä olinpaikoissaan. Vallu-tamma ja Munkki-ruuna kotitallissamme, ja Sputnik-tamma hoidossa ystäväni luona pihatossa. Huoh, näitä kaikkia tulee olemaan niin kova ikävä, mutta sen hinnan olen valmis maksamaan. 

Rinkka on vielä komerossa, vaikka sormia kuumotta käydä se sieltä hakemassa hypisteltäväksi ja testipakattavaksi. Kiusaan siis itseäni, ja annan sen olla siellä ainakin vielä. Rakastan tätä tunnetta. Tunnetta, kun on jotain, mitä odottaa oikein oikein kovasti.

En päivittele blogia Suomessa ollessani varmastikaan joka päivä, enkä ulkomailla ollessanikaan mikäli nettiyhteys on kovin kallis. Yritän kuitenkin pitää mahdolliset lukijani mahdollisimman hyvin ajantasalla, joten seuraavaan kertaan..

Tschüss!