Ostoksilla

Juuh. Lähdin sitten eilen kuljettajakorttia anomaan paikalliseen katsastuskonttoriin, kuten minulle oli poliisien toimesta neuvottu. Sepä ei ollutkaan niin helppoa, sieltä niitä nimittäin ei saanut vaan minut ohjattiin Kokkolaan. Tai vaihtoehtoisesti Alajärvelle tai Kauhavalle. Eli toisin sanoen, Kokkolaan mars. Uusi A-Katsastuksen konttori löytyi onneksi helposti valtatie 13:sta varrelta. Eteeni tyrkättiin kaavake jossa oli viisi kohtaa; omat tiedot, yrityksen tiedot, vanhan kortin tiedot, ulkomaisen kortin tiedot ja allekirjoitus. Näistä pystyin täyttää ensimmäisen ja viimeisen, sillä kortti ei ole yrityksen, eikä minulla vanhaa tai ulkomaista korttia ole. Ihmettelin, että näinkö helppoa tämä onkin, naureskellen virkailija vahvisti että näin on. Maksoin kortin saman tien, ja virkailija epäili sen ehtivän jo noin viikossa noudettavaksi konttorille. Hienoa! Yksi murhe siis vähemmän :)

Maanantai meni pipariksi. Mun oli tarkoitus hoitaa tuo korttiasia jo silloin. Vaan kuinkas kävikään. Sputnik niin sanotusti lastautui koppiin hieman hitaasti, klinikalla meni hommat nopsaan mutta kengityspajalla aika pysähtyi. Odottelussa vierähti useampi tunti, kun kengittäjät lähtivät kesken kaiken syömään. Kiitos tästä. Kengityksen jälkeen tamma ei edelleenkään ollut erityisen innokas siirtymään niin kutsuttuun kuljetusvälineeseen. Ratsua tammasta ei mulle tule, enkä nyt tiedä mitä sen kanssa tekisin. Joku siitä saisi kivan hevosen, mutta mua varten se ei taida olla. Huoh. Harmi, mulla kun kuitenkin oli tamman suhteen odotuksia joko ratsuksi tai siitokseen, mutta jotenkin meillä ei vain natsaa mikään. Kun olin pudottanut tamman takaisin tallilleen, ajelin kotiin, siis vanhempieni luokse penkomaan tavaroitani. Paljon tärkeää löytyi, mm kangasliput rinkkaa varten, minipaketti ompelutarvikkeita, pari hyvää cd-levyä, pari kadonnutta muistitikkua, kirjastokortti, vakuutuskortti, eurooppalainen sairaanhoitokortti ja paperiversio hygieniapassista. Ko. korttia en löytänyt, mihin lie hukkunut, sekin kai olisi hyvä mukaan vielä löytää, eli uusi yritys myöhemmin tiedossa. Pitäiskin nuo liput ommella rinkkaan, se kun on joku ihan lapsuuden haave saada rinkkaan niiden maiden liput joissa olen käynyt. Vielä ei kaikkia kyllä ole, kun ei ole löytynyt, mm Suomen lippu puuttuu!

Eilen hoidettuani korttiasian, soitin ystävälleni ja kysyin, saisinko hänestä seuraa kaupungille. Sehän sopi, onneksi, yksin en olisi viitsinyt kauppoja kiertää. Mukaan tarttui mm kaksi toppia (JC's), matkapäiväkirjaksi ja yleiseksi raaputusvihoksi kovakantinen vihko ja kynä (Tiimari), hiuspanta ja pompuloita (joku pikkuputiikki Chydeniassa), sekä kauan metsästetty toppatakki. Niinkin arkisesta paikasta kuin Halpa-Halli. Se siitä Burtonin tai Jack Wolfskinin takista :D No ei se mitään, Icepeak on ihan jees myös :)

Tuossa pikkuputiikissa, jonka nimeä en kuolemaksenikaan muista enkä kuittiakaan enää löytänyt, oli myös kauan etsimäni karvalakki. Se olisi niin kiva rastojen kanssa :) En sitä kuitenkaan tohtinut vielä ostaa, kun en tiedä mahtuuko se tukan kanssa samaan päähän ;) Lupasin käydä tukan kanssa sitä kokeilemassa vielä, kun tosiaan oli just sellanen kuin olen etsinyt. Mähän tiettävästi en ole kranttu.. Eiku.. Hups.. :D Käytiin ystäväni kanssa myös syömässä ja kahvilla, eikun mehulla ja jääteellä, mä juon kahvia hyvin hyvin harvoin. Tuon jälkeen kävin vielä ruokkimassa hevoset ja sytyttämässä kynttilöitä mökin takkaan, jotta se kuivuisi.

Tää menee nyt vähän väärässä järjestyksessä, mutta menkään. Eli eilen ennen kuin lähdin Kokkolaan, ajelin pitkin poikin kotipaikkakuntaani. Ensin tosiaan katsastuskonttorille, sitten mökille, tallille, postiin, pankkiin, valokuvaamoon jne. Mikähän ihme siinä on, että passikuvat on AINA ihan hirveitä? Hyi yäk. Onneksi tän kertaiset, tai no yksi vain, kuvat menee siihen kuljettajakorttiin, sen voin silmät kiinni työntää sinne digipiirturiin kuvaa katselematta. Saa nähdä mitä sedät tykkää jos joku korttia joskus tarkistaa, kun kuvassa on kuolemansairaan näköinen tyyppi jolla ei ole tukkaa nimeksikään, kun kohta sitä on ja paljon.. Kuolemansairauskin toivottavasti häipyy näin IRL-katsottuna :D Tilasin siis myös tukan eilen, tulee tässä pian. Jee jee. Mulla on ikävä tukkaa. Se on niin mua. En enää osaa olla ilman, mutta kun lähestyn vanhuutta niin lupaan opetella olemaan ilman pitkiä, pörröisiä rastojani :D Mutta en vielä.

Mitäs muuta? Ai niin! Kyselin Yardandgroomin kautta josko pääsisin heppailemaankin Saksassa. Päiväksi yksi käsipari töitä helpottamaan, vastineeksi ratsastuksesta ja ruuasta ;) Katsotaan vastaako kukaan. Toivottavasti, yli kuukausi ilman hevosia on mulle kuin ikuisuus. Ja ainahan sitä on kiva vierailla uusilla talleilla varsinkin ulkomailla :)

Mä taidan nyt alkaa koepakkaamaan rinkkaa, tai ainakin miettimään mitä tuonne Berliiniin mukaan ottaisi. Töissä ollessa olisi mukava kun olisi edes vähän vaatevaihtoehtoja, mutta reissua jatkettaessa se kaikki ylimääräinen todellakin lisää tuskaa. Mitä kevyempi rinkka, sen kivempi loma, vai miten se nyt oli? Kuitenkin kun on talvi kyseessä, niin vaatteita tarvii hiukan enemmän :D Ehkä postitan osan tavaroista kotiin ennenkuin reissua jatkan, kun mitään huonoja vaatteita ei sinne kuitenkaan mukaan lähde, ettei poiskaan viitsi siellä heittää. En vain tiedä kuinka paljon moinen lysti tulee maksamaan, mutta sekin selvinnee jossakin vaiheessa.. Mutta nyt, seuraavaan kertaan!